Nuorten hevosten -kouluttajatutkinto

Nuorten hevosten kouluttajakoe


Ruotsissa ja Suomessa nuorten hevosten kouluttajakoe on islantilaisen treenarien järjestön FT:n mukainen. Tämä systeemi on käytössä myös Islannissa Hólarissa. Kokeen hinta Ruotsissa on noin 25 000 kruunua.

Kaksi tuomaria tarkastaa aluksi kouluttajakokelaan valitsemat hevoset ja hyväksyy niistä viisi näyttökoetta varten koulutettaviksi. Kahdeksanviikkoisen koulutusjakson jälkeen tuomarit arvioi kouluttajakokelaan työn seuraamalla työskentelyä, tarkastamalla hevoset ja varusteet sekä ratsastamalla itse kokelaan kouluttamat nuoret hevoset. Ratsastusarvostelussa tuomarit arvioivat hevosten notkeuden ja joustavuuden, kuuliaisuuden, askellajit ja sen miten hyvin hevonen on valmisteltu tölttiä varten.

 

Vaatimukset näyttökoetta varten koulutetulle hevoselle:

* on peloton ja luottaa ihmiseen

* on helppo suitsia ja satuloida, seisoo paikallaan satuloitaessa

* seisoo hiljaa ratsastajan noustessa satulaan molemmilta puolilta

* lähtee liikkeelle vasta ratsastajan merkistä

* lähtee liikkeelle jännittämättä

* seuraa ohjaajaa käsihevosena molemmilla puolilla

* on pehmeä suusta ja tukeutuu kuolaimeen kevyestä ohjasavusta

* menee epäröimättä kouluttajan pyytämään suuntaan

* on ratsastettavissa 3-4 askellajissa, ei kuitenkaan passissa (kokeen arvostelu perustuu hevosen luontaiseen askellajitaipumukseen, eli tölttiä ei tarvitse loppukokeessa esittää, mutta hevonen pitää valmistella tölttikoulutusta varten)

* on rento ja liikkuu pakottamatta, ymmärtää apuja, on valmisteltu tölttitreeniin

 

Kouluttajan loppukokeen osiot:

 

Näyttökokeessa kaksi tuomaria arvostelee kolme nuorta hevosta, jotka he valitsevat kokelaan viidestä koulutetusta hevosesta. Kokeessa arvostellaan seuraavat osiot:

 

* Hevosen terveydentila ja ulkonäkö. Välitön hylkäys tulee suuhaavoista tai ontumisesta. 

* Varustearvostelu: miten valittu satula, suitset, suojat.

* Hevosen jalannosto, sekä etu- että takajalka turvallisella tavalla.

* Satulointi ja selkään nousu ja sieltä laskeutuminen molemmilta puolilta.

* Hevosen siedätys raippaan.

* Väistöt maasta käsin.

* Nuoren hevosen kuljettaminen käsihevosena aikuisella hevosella ratsastaen.

* Kouluttajakokelas esittää hevoset ratsastettuna tuomareille 3-4 askellajissa.

* Tuomarit koeratsastavat itse nuoret hevoset. Tällä on suurin painoarvo loppuarviossa.

* Nuoren hevosen juoksutus liinassa (vain yksi valitaan juoksutukseen).

* Yleisarvio kouluttajakokelaan työskentelystä hevosten kanssa.

 

”Jos nuori hevonen seuraa kouluttajaansa kuin varjo, on mahdollista saada hyvät pisteet näyttökokeesta.”

”Nuorelle hevoselle ei saa jankuttaa”

 

Kilparatsastaja, hevosten kouluttaja ja ruotsalaisen hevosalan oppilaitos Wångenin opettaja Guðmundur ”Gummi” Einarsson katsoo vakavana kuulijoitaan nuorten hevosten koulutuksen alkeet -kurssilla. – Kun arvostelen kouluttajatutkinnon tekijää, kysyn itseltäni yhden kysymyksen.  Antaisinko nuoren hevosen sinun käsiisi?

 

Toistakymmentä nuorten hevosten kouluttamisesta kiinnostunutta islanninhevosihmistä kuuntelee vakavina. Ryhmä on kokoontunut Iso-Tuomiston tilalle Ryttylään kuulemaan Ruotsissa nuorten hevosten kouluttajatutkinnon tuomarina toimivan Gummi Einarsin ajatuksia ja ohjeita nuorten peruskouluttamisesta.

Koska kurssi on pakollinen kaikille, jotka haluavat tehdä ammatillisen näyttötutkinnon nuorten hevosten kouluttamisesta, on päivän antina myös näyttötutkinnon vaatimusten läpikäynti.

– Nuorten hevosten kouluttajakoe on vaativa suoritus. Kouluttajakokelaan pitää kouluttaa viisi nuorta kahdeksassa viikossa. Se tarkoittaa kahden kuukauden ajan treenaamista viisi kertaa viikossa, sillä nuorten pitää loppukokeessa olla hyvin ratsastettuja, jotta kokeesta pääsee läpi, Gummi teroittaa.

Sekään ei riitä, että hevoset ovat hyviksi ratsutettuja: kokeessa pitää onnistua lähes virheettömästi, niin käsittelyssä kuin ratsastuksessakin. Lisäksi hevosten on oltava täysin terveitä. Esimerkiksi suuhaava merkitsee välitöntä näyttökokeen hylkäämistä.

– Monet eivät pääse läpi kokeesta, Gummi toteaa. – Ei hevosen hyvä kouluttaminen ja kokeen läpäisy silti mitään avaruustiedettä ole, mutta tehkää asiat hyvin ja loogisesti ja noudattakaa omaa menetelmäänne myös koepäivänä. 

Päivän emäntä Annika Kyrklund läpäisi nuorten hevosten kouluttajakokeen kuusi vuotta sitten. Hän evästää kouluttajakokelaita.

– Moni ajattelee, että kaksi kuukautta on pitkä aika ja koe kallis. Mutta hyvä on ymmärtää, että jos pääsee kokeesta läpi, on saanut kansainvälisesti islanninhevosalalla tunnetun ja tunnustetun ammatin. Suosittelen, että mietitte huolella, haluatteko tämän tutkinnon ja valmistaudutte sitten täysillä kokeeseen.


Hereille ja herkäksi
 

Gummi toteaa, että ajoitus on kaikissa muodoissaan yksi tärkeimpiä nuoren hevosen kouluttajan taitoja. Se pätee niin käsittelyn herkkyydessä ja reaktionopeudessa kuin koulutustuokioiden mitoittamisessa.

– Jos asioita hinkkaa liian pitkää, hevonen menettää kiinnostuksensa kouluttajaan. Hevoselle ei pidä jankuttaa.

Gummin mukaan Ruotsissa on paljon treenareita, jotka eivät uskalla ratsastaa hevosta eteen. Se on myrkkyä nuorelle hevoselle ja saattaa vaikeuttaa sen koko ratsunuraa, jos alkukouluttaja on hissutellut hevosen reagoimattomaan tilaan.

–  On vaikea kehittää eteenpäin hevosta, jonka treenari on tuudittanut uneen. Hevosen on reagoitava nyt heti, ei huomenna tai ensi viikolla, Gummi sanoo.

Hän painottaa, että hevonen pitää kouluttaa tottelevaiseksi. – Hereillä ja herkkä, tekee mitä pyydetään, se on hyvä hevonen.

 

Helpot, reilut pyynnöt

 

Siirrytään talliin, jossa Gummi näyttää kurssilaisille halutunkaltaista nuoren hevosen käsittelyä. Pienilläkin asioilla, kuten kouluttajan käden paikalla jalannostossa, on väliä. Kaikki pitää tehdä varmasti ja turvallisesti. Tallisession päätteeksi treenataan selkään nousua molemmilta puolilta ja lopuksi avoimella satulavyöllä.

Aidatulla ratsastuskentällä juoksutusympyrään otetaan kaksi kolmevuotiasta tammaa. Gummi kertoo, että hän äärimmäisen harvoin ottaa kokemattomia hevosia yksin ensimmäisinä päivinä. Kahdella nuorella on tukea toisistaan samalla kun ne oppivat ymmärtämään, mitä kouluttaja niiltä haluaa.

– Nuoren hevosen ei tarvitse tässä eikä loppukokeessakaan toimia täydellisesti, mutta reagoida sen pitää. Muistakaa myös, että kaikki käsittely on koulutusta, tarhaan taluttamisesta alkaen.

Kurssilaiset saavat harjoitella noin puolet päivästä hevosten käsittelyä. Juoksutetaan, siedätetään raippaan, opetetaan maasta käsin seuraamaan, väistämään ja taipumaan oikein. Hikeä virtaa, eikä syynä ole pelkästään poikkeuksellisen lämmin syyskuun alun sää.

Gummi korostaa monissa eri tilanteissa, että hevoselle annettujen pyyntöjen pitää olla selkeitä ja reiluja. Kouluttajan jos kenen pitää opetella hevosen kieltä. Ilman sitä ei treenarin vaativassa ammatissa selviä.

 

Teksti Kati Leppälahti