Terveys

Terveydenhuolto

Kun hevonen sairastuu, hyvä hevostuntemus ja hevostaidot ovat monesti kullanarvoinen asia. Mitä nopeammin epäkohdat hevosen terveydentilassa huomataan, sitä parempi on hoitoennuste sairastapauksissa.

Onko hevoseni sairas? Tarkkaile: 

Asentomuutokset
Asentomuutos saattaa kertoa kaviokuumeesta, lannehalvauksesta tai erilaisista murtumista. 

Mieliala
Onko hevonen virkeä, apaattinen tai vaisu? 

Silmät
Miltä silmät vaikuttavat, ovatko kirkkaat, sameat, seuraako katse tai onko silmät syvällä päässä. 

Hengitystiheys
Hevosen normaali hengitystiheys on 8-16/min, varsalla tämä on korkeampi. 

Sierainvuoto
Vuotaako sieraimet ja onko lima kirkasta, paksua tai sameaa vuotoa.  

Imusolmukkeet leuan alla
Tunnustelemalla leukaperien sisäpuolta, voit huomata onko hevosen imusolmukkeet turvoksissa.  

Lämpö
Hevosen normaali lämpö on 37,3 – 38,3 c. Yli 0,5 astetta yksilön normaalin lämmön on epäilyttävää. Ota lämmön mittaamisessa huomioon olosuhteet – kesäkuumalla rasituksen jälkeen lämpö voi olla jopa 42 c. 

Sydämen syke
Aikuisilla n. 30 – 35, levossa 26- 40. Yli 60 lyöntiä minuutissa on aikuisella hevosella epänormaalia. Varsoilla syke on 70 - 120 ja yli vuotiailla 35-50. Maksimisyke rasituksessa on 220-250.

Ruokahalu
Pääsääntönä on, että terve hevonen on aina nälkäinen. Ruokahalu heikkenee ylirasituksessa, hammasongelmissa tai sairastapauksissa.  

Lanta
Hevonen ulostaa normaalisti parin tunnin välein. Jos uloste on kovaa, hevonen saattaa kärsiä nestevajauksesta. Jos uloste on löysää se voi olla merkki sisäloisista, huonosta mikrobifloorasta, hevonen on saattanut syönyt hiekkaa, ruokavaliossa on huono säilörehu tai ruokintaa on muutettu.

Hevosen lääkekaappi

Tutkimusvälineet

-kuumemittari
-stetoskooppi
-kaviopihdit
-kaviopuukko
(-kengitysvälineet) 

Muita välineitä

-sakset
-pinsetit
-puukko

Sidetarvikkeita

-rasvataitoksia, sidetaitoksia
-rullapumpulia
-ideaalisiteitä
-liimaside
-ilmastointiteippiä
-laastaria

Desinfiointiaine

Haavalääkkeet

Hevosen hyvinvointi

Hevosten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä säätelevät eläinsuojelulaki, eläinsuojeluasetus sekä asetus eläinten kuljetuksesta. Hevosten pidon vaatimuksista säädetään lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa hevosten suojelusta. Siinä annetaan yksityiskohtaiset pitopaikkaa, käytettäviä laitteita ja välineitä, eläinten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä koskevat vaatimukset. 

 

Hevosenomistajaa hemmotellaan tutkimustiedolla

Millainen heinä sopii hevoselleni? Mitä väkirehua pitäisi syöttää ja miten paljon? Millaiset kasvuolosuhteet ovat varsalleni parhaat? Miten valmennan hevostani turvallisesti?

Suomessa tehtävä hevostutkimus kulkee nopeasti ja tehokkaasti tutkijoilta tiedon tarvitsijoille, eli hevosenomistajille. Monipuolisten, osittain kansainvälistenkin tutkimushankkeiden ansiosta tieto lisääntyy jatkuvasti niin hevosen ruokinnasta, valmennuksesta kuin käyttäytymisestäkin. 

– Hevosalalle tulee paljon uusia hevosenomistajia ja hevosten kanssa toimijoita, joilla ei ole paljoa kokemusta eläinten kanssa työskentelystä, toteaa MTT:n hevostutkimusyksikön erikoistutkija Markku Saastamoinen.

Uusien harrastajien myötä hevosen hoitoa ja ruokintaa koskevan perustiedon levittämisen tarve on suuri. Hevostutkimuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin lisätä hevosten hyvinvointia Suomessa.

Laatutietoisuutta rehuvalintoihin

Karkearehu, eli heinä, säilöheinä ja laidunheinä ovat hevosen perusravintoa, jonka koostumus pitää tietää, jotta tarpeenmukaisen väkirehu- ja kivennäisruokinnan suunnittelu on mahdollista.

– Parhaillaan meillä on käynnissä iso nurmitutkimushanke, joka tuottaa muun muassa ohjeistusta ja menetelmiä hevosten säilöheinän tuotantoon. Myös laidunkokeiden tuloksista saadaan tietoa hevosille sopivista nurmiheinälajeista ja laidunkierrosta, tutkija Susanna Särkijärvi MTT:ltä kertoo.

MTT:n tutkijat ovat moderneja matkasaarnaajia ja kiertävät ahkerasti erilaisten hevosyhdistysten tilaisuuksissa kertomassa tutkimustensa tuloksista. Suurin kysyntä on ruokintatietoudella. – Yleinen tietoisuus hevosrehujen laadusta, sopivuudesta ja turvallisuudesta on kysyttyä tietoa, Särkijärvi sanoo.

Tutkijat ovat olleet vahvasti mukana useiden erikoisrehutuotteiden kehittelyssä hevosille. Esimerkiksi hevosen suoliston mikrobitasapainoa tukevan ja vastustuskykyä edistävän hiivatuotteen ja pellavapohjaisten erikoisrehujen taustalla on MTT:n tutkimustyötä.

Ryhmäkasvatti on vähään tyytyväinen

Yhteispohjoismainen ryhmäkasvatuksen tutkimushanke selvittää hevosten käyttäytymisen testaamista ja pihatto-olosuhteiden merkitystä hevosen hyvinvointiin. Vanhempi tutkija Seppo Hyyppä MTT:ltä kertoo, että tutkimuksessa kartoitetaan myös suomalaisten pihattojen olosuhteita. Tarkoituksena on tuoda esiin niin hyviä kuin huonojakin ratkaisuja.

Hyyppä toteaa, että tutkimuspihatoissa on selvitetty virikeympäristön rakentamista sellaiseksi, että siitä olisi hyötyä hevosille. – Loppujen lopuksi näyttää siltä, että hevonen on aika vähään tyytyväinen, kun on sopiva ryhmä, joka tulee keskenään toimeen, eikä ketään kiusata. Ruokintapaikkoja on oltava riittävästi ja lisäksi riittävät mahdollisuudet liikuntaan.

Tärkeää pihatoissa on, että ainakin osa alueesta pysyisi sadekelilläkin kunnossa. Makuuhallien ja säänsuojien pohjien täytyy kestää ja vesien valua pois rankkasateellakin, jotta hevosilla on kuiva makuupaikka. Myös hallien sisätilan ilmanvaihtoon pitää kiinnittää huomiota, jotta nuoret hevoset eivät saisi hengitystieallergioita.

Valmennukseen tarvitaan kokenutta silmää

Hevosen liikunnan tarve on Hyypän mukaan erittäin yksilöllistä ja oikean rasitustason löytäminen vaatii omistajalta silmää ja kokemusta, koska hevonen ei pysty kertomaan tuntemuksistaan. Erityisesti nuorten ja harrastehevosten omistajat kysyvät tutkijoilta usein, mikä on sopiva määrä liikuntaa.

– Hevosta pitää liikuttaa säännöllisesti, jotta se ei tule ylivireäksi. Toisaalta taas on oltava varovainen, ettei liikutus mene ylirasituksen puolelle, jos hevosta täytyy vireystilan säätelyn vuoksi liikuttaa lähes päivittäin, Hyyppä sanoo. – Peräkkäiset lepopäivät eivät sovi monellekaan hevoselle, vaan saattavat aiheuttaa käytös- ja lihasongelmia.

Markku Saastamoinen korostaa harraste- ja kilpahevosen tarpeiden eroa. – Moni kuvittelee hyvinkin harrastemaisella käytöllä olevasta hevosestaan, että se on urheilija. Kehotan miettimään, että jos et itsekään ole huippu-urheilija, niin onko silloin harrastehevosesikaan? 

Ennaltaehkäisy avainasemassa

Markku Saastamoinen korostaa, että jokaisen hevosenomistajan pitäisi hallita perustiedot siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hevosen hyvinvointiin. – Hevosen ja sen reagointitapojen tunteminen ja käsittelyyn, ruokintaan sekä rehuvalintoihin liittyvät asiat pitäisi tuntea nykyistä paremmin.

Tutkimuksessakin ennaltaehkäisevä toiminta on avainajatus. Paljon ongelmia pystytään välttämään oikeilla rehuvalinnoilla ja sopivan ruokinta-, valmennus- ja rasitustason määrittämisellä.

Teksti: Kati Leppälahti

Lisätietoja MTT:n hevostutkimuksesta löytyy osoitteesta www.mtt.fi