Töltti

Tavoitteena on jalostaa hevosia, joilla on perusaskellajien lisäksi nelitahtinen töltti. Töltti on askellaji, jossa ei ole liitovaihetta kuten esimerkiksi ravissa ja laukassa. Töltissä hevonen askeltaa samoin kuin käynnissä, yhden tai kahden jalan tuella maahan. Töltti on puhtaimmillaan tasaista eikä liikuta ratsastajaa ylös-alas-suuntaisesti satulasta lainkaan. Töltti on miellyttävä askellaji kulkea pitempiä matkoja ja vaikeakulkuisessa maastossa hevosen on helppo säilyttää tasapainonsa.

Töltissä saattaa esiintyä tahtivirheitä, jolloin töltti ei ole aina täysin vakaata tai puhdasta. Tahtivirheitä ovat ravitahtisuus, passitahtisuus sekä rullaus ja vikslaus. Ja mitä onkaan possupassi?

 

Töltin ratsastaminen

Töltin ratsastaminen hevosella, joka ei tölttää luonnostaan, vaatii jonkun verran askellajiratsastustaitoa. On vaikeaa määritellä vain tiettyä sääntöluetteloa kuinka tölttiä ratsastetaan hevosten ollessa yksilöitä ja askellajitaipumuksiltaan kuten muiltakin ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Parhaiten oppii, kun ratsastaa erilaisia hevosia ja aistii, kuinka istunnan muutokset vaikuttavat hevoseen ja töltin laatuun. Yhdellä ja samalla hevosellakin ratsastaessa töltti ja tahti saattaa muuttua aina monista seikoista johtuen, kuten millaisella pohjalla tai minkälaisessa maastossa ratsastaa tölttiä, missä kunnossa hevonen on, missä tempossa ratsastaa tai ratsastaako ylä- vai alamäkeen.

Siirtyminen käynnistä tölttiin

Käynnissä askellajijärjestys on sama kuin töltissä. Siirryttäessä tölttiin, ohjastuntuman tulee säilyä tasaisena, ohjia on usein lyhennettävä ennen siirtymistä. Töltissä istutaan hyvässä ja ryhdikkäässä perusistunnassa kuten käynnissä. Jotta hevonen voi töltätä hyvin, se vaatii vapautta lavoilleen, tämän vuoksi painoa siirretään vain hieman taaemmaksi satulassa ja takapuoli pidetään satulassa kiinni. Alaselkä pyöristyy, jotta lantion myötäys nopeammassa liikkeessä on ylipäätänsä mahdollista. Notkoselkäinen ratsastaja ei pysty joustamaan lantiollaan töltin liikkeessä ja istuu helposti liikettä vastaan. Reidet ovat kevyesti painautuneet satulaan ja pohje on kevyesti hevosen kyljessä. Hevosta rohkaistaan eteenpäin ääni- tai pohjeavulla. Kun hevonen on siirtynyt tölttiin, myödätään ohjasta vain sen verran, että hevonen saa vapautta liikkeeseen, mutta ohjastuntuma säilyy.  

Töltin ratsastaminen - puolipidätteitä ja eteenpäinratsastusta

Töltin ratsastaminen saattaa aloittelevasta askellajiratsastajasta tuntuakin vaikeammalta kuin tölttiin siirtyminen. Töltissä hevosen täytyy liikkua muodossa, jossa se kantaa itseään ilman, että se vastustelee kuolainta tai tuntuu raskaalle käteen. Pidä ohja lyhyempänä kuin käynnissä, tee puolipidätteitä ja tarvittaessa kevyellä ja elävällä kädellä houkuttele hevonen pitämään ryhdikäs muotonsa. 

Hevosessa tulee olla lisäksi myös eteenpäinpyrkimystä. Hevosen täytyy astua takajaloilla hyvin alleen jo senkin takia, että silloin hevonen kantaa ratsastajan oikeilla selkälihaksilla. Mikäli näin ei ole, hevonen liikkuu helposti väärässä muodossa, ns. väärinpäin, selkä alhaalla ja pää ylhäällä. Väärinpäin liikkuminen johtaa myös siihen, että hevonen jännittyy ja jäykkistyy. Tämä liikkumistapa on hevoselle haitallinen eikä edistä hevosen uraa ratsuna missään muodossa.

Kaikilla hevosilla on olemassa tietty tempo, jossa töltti on puhtaimmillaan. Ratsasta tölttiä hevosellesi sopivassa tempossa. Etsi myös mahdollisimman ihanteellinen pohja, jossa tölttäätte. Liian pehmeällä pohjalla hevosen on vaikea töltätä. Täytyy kuitenkin muistaa, että pitkät matkat liian kovalla pohjalla rasittavat hevosen jalkoja.

Hevonenkin väsyy. On turha odottaa, että hevonen jaksaisi töltätä laavumaastolla tunteja puhtaasti ratsastajan alla, jolle taas askellajin tuoma nautinto saisi kestää vaikka vähintäänkin niin kauan. Kuuntele hevostasi ja kun ratsastat tölttiä, ratsasta se niin laadukkaasti kuin pystytte. Kun hevonen väsyy, anna sen tippua raville tai ratsasta käynnissä.

(Teksti: Johanna Ihalainen)

Tahtivirheet töltissä

Ravitahtisuus

Töltin ollessa ravitahtista, hevosen askeljärjestys eri jalkojen askeleissa ei ole täysin tasainen. Tahti on nelitahtinen, mutta ei puhdas, koska hevosen ristikkäisten jalkojen poljenta on lähempänä toisiaan. 

Ravitahtista tölttiä liikkuva hevonen on yleensä etupainoinen eikä sen takaosa ei työskentele tehokkaasti ja siksi takajalkojen askel jää lyhyeksi. Ravitahtisella hevosella on myös usein liian korkea muoto, jännittynyt alakaula ja se saattaa vastustaa kuolainta. Hevonen ei siis vastaa ratsastajan apuihin. Tällaista hevosta on täytyy harjoittaa eteenajavien ja pidättävien apujen ymmärtämiseen. Hevosen tulee oppia vastaamaan ratsastajan kokoaviin apuihin ja työskentelemään paremmin takaosallaan. Työskentely aloitetaan siksi yleensä käynnissä.

Passitahtisuus

Passitahtinen tölttikin on kyllä nelitahtista, mutta tahti ei ole puhdas, koska samanpuoleiset jalkaparit polkevat maahan lähimpänä toisiaan. Hevonen saattaa astua syvällä alleen, mutta se ei käytä takaosaansa tehokkaasti ja on voimakkaasti etupainoinen. Hevonen saattaa olla jännittynyt selästään tai jäykkä rungostaan. Ristiselkä ei ehkä jousta liikkeessä. Hevonen saattaa olla raskas kädelle eikä vastaa pidättäviin apuihin. Passitahtinen hevonen voi olla yhtä hyvin etupainoinen tai laiska kuin jännittynyt tai kuuma. Tämän vuoksi passitahtisen töltin korjaamiseen ei ole vain yhtä ohjetta vaan tapoja tahtivirheen korjaamiseen on yhtä monta konstia kuin opettajaa. Ensin täytyy selvittää syy miksi hevonen on passitahtinen. Usein hevonen tarvitsee ainakin irrottavaa työskentelyä sekä painopisteen taaemmaksi.

"On sanottukin, että ravitahtisen töltin korjaamiseen voi saada avaimia oppikirjoista, mutta passitahtisen töltin korjaaminen vaatii enemmän kokemusta ja fiilistä eikä sitä voi oppia vain lukemalla."

Rullaus

Rullaus tahtivirheenä näyttää siltä kuin hevonen hakisi laukalle joko etu- tai takajaloilla. Rullaaminen johtuu hevosen tai ratsastajan vinoudesta. Hevosella on eripituinen takajalkojen askel tai toinen takajalka kantaa paremmin, ehkä hevonen ei pysty vielä etenemään pyydettyä vauhtia kyseisessä askellajissa. Rullaus tahtivirheenä voi esiintyä töltin lisäksi myös ravissa tai passissa.

Vikslaus

Vikslatessaan hevonen vaihtaa askellajijärjestystä töltissä. Ratsastaja tuntee hevosen ikäänkuin sekunniksi putoavan altaan ja jatkavan sitten tölttiä. Vikslaus on harvinaista ja askeljärjestys on monimutkainen. Hevonen siirtyy yleensä passitahtisesta poljennasta ravitahtiseen poljentaan, jolloin se korjaa askeljärjestystään hypähtämällä ja estää näin polkemasta omalle jalalleen.

Possupassi

Tämä ei ole töltin tahtivirhe vaan, jos kuulet sanottavan hevosen etenevän possupassissa, se askeltaa silloin niin, että saman puolen jalat osuvat yhtäaikaa maahan, kuten passissa, mutta sitä ei seuraa liitovaihe vaan vastaavasti toisen puolen jalat astuvat maahan seuraavaksi yhtäaikaa. Tahti on siis kaksitahtista ilman liitovaihetta. Tällainen hevonen on jännittynyt, jäykkä, sidottu, laiska, virheellisesti ratsastettu tai kengitetty tai jopa kipeä.

 

(Teksti: Johanna Ihalainen)