Aloittavalle askellajiratsastajalle

Ohjaajille säännöllisesti täydennyskoulutusta
 

SIHY:n koulutusvaliokunta järjestää sääöllisesti täydennyskoulutusta kaikille askellajiratsukoita ohjaaville. Ohjaajien vuosihuollon tarkoitus on päivittää ja syventää ohjaajien tietämystä askellajiratsukoiden opettamisesta.

Vuosihuollot on tarkoitettu kaikille ohjaajille koulutustaustaan katsomatta.
Vuosihuoltoja on järjestetty viiden vuoden ajan ja kouluttajina on ollut kansainvälisiä ja
kotimaisia asiantuntijoita, muun muassa Hólarin pääopettaja Mette Mannseth, biomekaniikan asiantuntija Guy Blom, TIH-ideologian vaikuttajat Islannista Trausti Thór Gudmundsson ja Ruotsista Lena Lennartsson.


Nyt vuosihuollot on kytketty myös osaksi uutta ohjaajalisenssiä. Voidakseen pitää FEIF-ohjaajalisenssinsä voimassa, pitää ohjaajan osallistua SIHY:n tai FEIF:n ohjaajaseminaareihin vähintään joka toinen vuosi. Koulutetut ohjaajat on listattu SIHY:n verkkosivuilla: islanninhevonen.net > yhteystiedot > ohjaajat ja tuo
marit.

Askellajiratsastuksen ohjaajaksi?
Kouluttautuminen kannattaa aina
 

Hevosalalle kouluttautuva aloittaa opintonsa hevosalan oppilaitoksissa. Islanninhevosiin erikoistumisesta vastaa Suomessa tällä hetkellä ainoastaan Suomen Islanninhevosyhdistys.

Ohjaajakoulutus

Vuodesta 2009 on ollut mahdollista valmistua islanninhevosiin erikoistuneeksi hevosharrasteohjaajaksi. Tällöin hevosharrasteohjaajan perusopinnot on suoritettu sellaisessa hevosalan oppilaitoksessa, jossa harrasteohjaajantutkinto on mahdollista suorittaa. Erikoistuminen tulee tutkinnon lisäksi suorittaa Suomen Islanninhevosyhdistyksen järjestämillä tietyillä kursseilla ja koulutuskokonaisuuksilla, jotka vastaavat kulloinkin voimassaolevaa opintosuunnitelmaa. Ohjaajakoulutuksesta SIHYssä vastaa koulutusvaliokunta.

Tuomarikoulutus

Tuomarikoulutuksesta vastaa Suomen Islanninhevosyhdistyksen urheiluvaliokunta.

Lisää tietoa aiheesta löytyy yhdistyksen nettisivuilta: http://www.islanninhevonen.net/koulutus/

Kurssit

Useat tallit ja Suomen Islanninhevosyhdistyksen alaiset paikalliskerhot järjestävät kattavasti erilaisia kursseja ympäri Suomen. Yhdistys kokoaa sivuillensa myös ulkopuolista kurssitarjontaa.
http://www.islanninhevonen.net/tapahtumat/kurssiporssi/

Askellajiratsastuksen aloittajan parhaat ystävät ovat hyvä ohjaaja ja turvalliset hevoset


”Kiipeä satulaan ja pysy siellä." Humoristinen neuvo sisältää totuudenjyvän ratsastusharrastuksesta.
Niin kokemattoman kuin kokeneenkin ratsastajan kannalta jokainen onnistunut tai epäonnistunut ratsastuskerta alkaa viimeistään satulaan noususta. Satulaan asettumista seuraava oppiminen onnistuu vain, kun sekä hevonen että ratsastaja ovat rentoja.

 

−Oppimisen kannalta tärkeimpiin asioihin kuuluu turvallisuus, turvallinen oppimisympäristö, sanoo FEIF-ratsastuksenohjaaja ja valmentaja Mari Väyrynen-Kunnas. Mari pitää tärkeänä, että opetushevonen on oppilaan taitotasoon nähden sopiva niin koulutustasoltaan, luonteeltaan kuin liikkeiltäänkin-

Aloittelevalle ratsastajalle on etua, jos hänen kehonhallintansa on hyvä, mutta hevosen selässä on vielä opittava sopeuttamaan oma keho hevosen liikkeisiin. Ymmärrys oman kehon toiminnastakaan ei vielä riitä, vaan lisäksi ratsastajan pitää oppia perusapujen käyttö ja ymmärtää apujen ja oman kehon vaikutus hevoseen. Perustaitojen oppimisen myötä ratsastaja aikaa myöten oppii vaikuttamaan hevosen tapaan liikkua, hän täsmentää.

 

Rentous ensin


FEIF-ratsastuksenohjaaja Annika Kyrklund toteaa, että ryhmässä oppimisessa on ennenkaikkea kyse hyvästä ryhmähengestä, oikeista hevosvalinnoista ratsastajille, turvallisesta oppimisympäristöstä ja asioiden yksinkertaisena mutta haasteellisena pitämisestä. Aivan ensiksi aloittavan ratsastajan pitää hänen mukaansa oppia rentous hevosen selässä, ilo yhteistyöstä eläimen kanssa ja taito lukea hevosta.

Perusavut ja tasapaino eri tempoissa, luottamus ja rohkeus, tasapainoinen liikettä seuraava istunta, Annika jatkaa luetteloa harrastuksen alkumetreillä opittavista asioista.Kun perusasiat ovat hallussa, on vuorossa eri harjoitteiden ja tehtävien sekä ratsastusradan teiden osaamisen kautta edetä ratsastusopinnoissa niin,
että tuloksena on avuilla oleva hevonen, joka kulkee suorana ja taipuu halutusti. Tietenkin puhtaassa
tahdissa ja hyvässä tasapainossa. Opintiehen kuuluu myös hevosen liikkeeseen vaikuttavan istunnan oppiminen. Ja sitten joskus, ihan viimeisenä, ratsastaja oppii mitä tarkoittaa hevosen kokoaminen ja miten
ratsastetaan lisättyä tempoa, Annika sanoo.
 

Ohjaaja opettaa yksilöitä


Nykyisten keski-ikäisten nuoruudessaan saama ratsastuksenopetus poikkesi nykytyylistä. Moni aloitti ratsastuksen pompottamalla kymmenen hevosen osastossa ympäri kenttää ohjaajan komentaessa kantapää alas, rintaa ulos ja nyrkkejä pystyyn. Nykyään tästä opetustyylistä ei kukaan enää suostuisi maksamaan senttiäkään. Ohjaajat opetetaan jo varhain ymmärtämään oppimista ja ottamaan oppilaansa huomioon yksilöllisesti.

Mari Väyrynen-Kunnas toteaa, että yksilö oppimisen kannalta on tärkeää, että opettaja löytää jokaiselle sopivia harjoitteita. Näin oppilaalle syntyy kyky hahmottaa ratsastuksen kokonaisuuksia ja ymmäää sen syy-seuraussuhteita.


Kun taito lukea hevosta kasvaa, oppii ratsastaja tuntemaan, mitä satulan alla tapahtuu. Pelkkä teknisyys eri riitä, vaan tunnetasolla pitää kehittää omaa herkkyyttä tuntea asioita ja omien apujen vaikutusta hevosen liikkumiseen, Mari korostaa.

Annika Kyrklund toteaa, että opettajan pitää ymmäää hevosen liikkumisesta ja biomekaniikasta riittävästi, jotta hävoi opettaa ratsastajille, mikä vaikuttaa mihinkin.

Sekä Mari että Annika korostavat, että ryhmätunneilla opettajan pitää tehdä harjoitteita joihin koko ryhmän hevoset ja ratsastajat pystyvät. Ne eivät saa olla liian vaikeita, mutta sopivasti haastavia. Päämäärien asettaminen on myös tärkeää jotta oppimista voi tapahtua, Mari lisää.
 

Askellajiratsastuksen ihanuus ja kurjuus
 

Kun ratsastaja aloittaa harrastuksensa juuri islanninhevosilla, on hän heti isompien haasteiden edessä kuin kolmikäyntisillä hevosilla aloittava. Lisäaskellajit töltti ja passi, niin mahtavia askellajeja kuin ovatkin, tuovat sekä haastetta että mielenkiintoa ratsastukseen.

Hevoset ovat aina erilaisia ja eriluonteisia, askellajiratsastuksessa ne voivat olla myös hyvin erityyppisiä askellajeiltaan. Tämä vaatii ratsastajalta perusasioiden lisäksi huomattavaa kehon hallintaa, apujen yhteistyötä ja rytmitajua, Annika toteaa.

Kokeneiden ohjaajien mukaan askellajiratsu näyttää sekä omat että ratsastajansa ongelmat herkemmin ja näkyvämmin kuin kolmikäyntihevonen. Tästä syntyy myös ohjaajalle haasteita ja mielenkiintoa. Ratsastajan, etenkin aikuisen, istunta vaikuttaa islanninhevoseen niin hyvässä kuin pahassakin vahvemmin, koska ihmisen ja hevosen koon suhde on eri verrattuna isoihin hevosiin, Annika huomauttaa.


Ohjaajat korostavat, että askellajiratsastuksessa kaikki perusasiat toimivat samoilla biomekaniikan laeilla kuin muissakin ratsastuksen lajeissa. Ohjaajan pitää aina ottaa huomioon oppilaan ja hevosen taso ja tavoite. Korkea koulu ja speedpassi eivät ole sama asia, eikä samoilla harjoituksilla ei molempiin pääse, eikä sama hevonen ainakaan.

Opetuksessa ja tuntisuunnittelussa hevosten viisi- tai nelikäyntisyys pitää myös ottaa huomioon, Annika sanoo


Teksti: Kati Leppälahti, Teksti julkaistu Islanninhevonen-lehdessä 1/2016