Hevossitaatti

"Ihastuttava hevonen on aina elämys, joka pitää kokea - ja jonka voi vain pilata sanoilla, jos siitä yrittää kertoa."
Beryl Markham

Oletko jo lukenut?

Islanninhevosalan yritykset
linkin teksti

Kasvatuslinjoista
linkin teksti

Kesäihottuman hoito
linkin teksti

Jokainen on itsensä henkinen valmentaja
linkin teksti

Liitopassin ratsastus ei ole mystiikkaa linkin teksti

Passitahtisuuden syitä on useita linkin teksti

Hae sivuilta

Share |

Painorajat

Islanninhevosjärjestöt kiinnittävät hevosen hyvinvointiin onneksi aina enemmän ja enemmän huomiota. Kattojärjestö FEIF:ssä työskentelee nykyisin kansainvälinen hyvinvointityöryhmä, eläinlääkäri Machteld van Dierendonck johtamana. Ratsastajan paino herättää keskustelua vuodesta toiseen sekä islanninhevosmaailmassa että sen ulkopuolella. FEIF:n hyvinvointityöryhmä on laatinut vuonna 2008 suosituksensa eläinlääkärin johdolla.

Työryhmä suosittelee, että ratsastaja saa painaa enintään 20–30 prosenttia hevosen painosta. Sopiva kuorma vaihtelee käytännössä hevosittain niin, että yhden ratsun raja voi olla 60 ja toisen 120 kiloa. Pienen eli 300-kiloisen islanninhevosen painoraja jää 60 ja 90 kilon välille. Iso, noin 400-kiloinen ratsu kantaa parhaimmillaan 100–120 kiloa.

Käytännössä suurin osa terveistä islanninhevosista kantaa enimmillään neljänneksen painostaan. Painoraja on tätä alempi, jos ratsu on nuori, hentorakenteinen, lihava tai huonokuntoinen. Raja voi nousta jopa 30 prosenttiin hevosen painosta, kun ratsu on aikuinen, iso tai vahvarakenteinen, hyväkuntoinen, kokenut ja tottunut isoon ratsastajaan.

Useimmille hevosille voi suositella noin 90 kilon rajaa. Muutaman minuutin satunnainen ratsastus on tietysti eri asia kuin päivittäiset pitkät maastolenkit vaihtelevassa maastossa.

Painavampi voi olla kevyempi

Painorajaan vaikuttaa myös ratsastustaito. Hyvässä tasapainossa istuva ratsastaja on hevoselle helpompi taakka kuin aloittelija, joka ei vielä kykene myötäämään hevosen liikkeisiin.

Norjalainen askellajiratsastuksen maailmanmestari Stian Pedersen kertoi Suomen-vierailullaan 2008 kokeesta, joka Norjassa tehtiin ratsastajan painon vaikutuksesta. Testihenkilöinä olivat liki 80-kiloinen Pedersen ja kevyt nuori nainen. Satulan alle asetettiin sähköisiä antureita, jotka mittasivat hevosen selkään kohdistuvaa ratsastajan painoa.

Testissä hyvässä tasapainossa ratsastava Pedersen osoittautui hevoselle huomattavasti kevyemmäksi taakaksi kuin häntä liki puolet kevyempi, mutta aloitteleva ratsastaja.